(1)

Vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten direktiivin 2009/138/EY ensimmäisten soveltamisvuosien aikana saamia kokemuksia olisi hyödynnettävä vakavaraisuuspääomavaatimuksen standardikaavan mukaisessa laskennassa käytettävien menetelmien, oletusten ja standardiparametrien tarkastelussa.

(2)

Komission ehdotuksella InvestEU-ohjelman perustamista koskevaksi uudeksi asetukseksi (2) pyritään ennen kaikkea puuttumaan EU:n laajuisiin markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin. Ehdotuksen mukaan on määrä perustaa InvestEU-neuvontakeskus, jonka olisi tuettava vahvan investointihankejatkumon kehittämistä, sekä InvestEU-portaali, joka tarjoaa sijoittajille helposti saatavilla olevan ja käyttäjäystävällisen investointihanketietokannan. Siten InvestEU-ohjelmalla tuetaan sijoituksia pienten ja keskisuurten yritysten rahoittamiseen, joka tapahtuu joukkovelkakirjalainojen, lainojen tai yksityisten pääomasijoitusten sekä muiden pitkäaikaisten osakesijoitusten muodossa. Standardikaavan mukaiseen vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskentaan ei liity erityisiä sääntöjä, jotka koskevat sijoituksia suljetulle sijoittajajoukolle suunnattuihin velkainstrumentteihin, yksityisiä pääomasijoituksia ja pitkäaikaisia osakesijoituksia. Tällaiset erityissäännöt olisi otettava käyttöön, kun otetaan huomioon tällaisten sijoitusten saatavuuden odotettavissa oleva paraneminen InvestEU-portaalin myötä. Ottaen myös huomioon 30 päivänä syyskuuta 2015 hyväksytty pääomamarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitelma olisi edistettävä investointien lisäämistä Euroopassa ja helpotettava eurooppalaisten pienten ja keskisuurten yritysten oman pääoman ehtoisen rahoituksen ja velkarahoituksen saantia. Siksi olisi muutettava yksityisten pääomasijoitusten ja suljetulle sijoittajajoukolle suunnattujen velkainstrumenttien vakavaraisuuskohtelua, jotta voitaisiin poistaa perusteettomat esteet, jotka vaikeuttavat kyseisiin omaisuuseräluokkiin suuntautuvia sijoituksia.

(3)

Talouden toimijoille olisi vakuutusalalla ja muilla finanssialoilla varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset mukauttamalla joitakin vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksiin sovellettavia säännöksiä niin, että ne ovat linjassa luotto- ja rahoituslaitoksia koskevien säännösten kanssa. Mukautus olisi toteutettava oikeasuhteisesti ottaen huomioon kyseisten alojen erilaiset liiketoimintamallit.

(4)

Ehdot täyttäviin keskusvastapuoliin liittyvissä kaupankäyntivastuissa hyödytään tällaisten keskusvastapuolten tarjoamista monenvälisistä nettoutus- ja tappionjakomekanismeista. Kyseisiin kaupankäyntivastuisiin kohdistuu pienempi vastapuoliriski, minkä vuoksi niihin olisi sovellettava lievempää pääomavaatimusta kuin vastuisiin, jotka kohdistuvat sellaisiin vastapuoliin, jotka eivät voi hyödyntää keskusvastapuolten mekanismeja. Direktiivin 2009/138/EY 111 artiklan 1 kohdan f a alakohdassa säädetään, että vastapuoliriskiä standardikaavalla laskettaessa ehdot täyttäviin keskusvastapuoliin liittyviä vastuita olisi käsiteltävä tavalla, joka on johdonmukainen luottolaitoksiin ja rahoituslaitoksiin tällaisten vastuiden osalta sovellettavien pääomavaatimusten kanssa.

(5)

Jotta tuettaisiin pitkän aikavälin kestävää kasvua koskevaa unionin tavoitetta, olisi helpotettava vakuutuksenantajien sijoituksia suljetulle sijoittajajoukolle suunnattuihin velkainstrumentteihin. Tätä varten olisi määritettävä kriteerit, joiden täyttyessä luottoluokkaan 2 tai 3 voidaan luokitella joukkovelkakirjalainat ja lainat, joille ei ole saatavissa nimetyn ulkoisen luottoluokituslaitoksen antamaa luottoluokitusta, vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen oman sisäisen luottoluokituksen perusteella.

(6)

Olennaiset muutokset tiedoissa, joita käytetään asiaankuuluvaa riskitöntä korkokäyrää koskevien teknisten tietojen määrittämiseen, voivat johtaa tilanteeseen, jossa aiemmin käytettyjä tietolähteitä ei enää ole saatavilla. Toisaalta tietojen saatavuuden parantuminen voi merkitä sitä, että asiaankuuluvaa riskitöntä korkokäyrää koskevien teknisten tietojen määrittämiseen käytetyt tekniikat vanhentuvat. Jos markkinaolosuhteet muuttuvat olennaisesti, saattaa olla tarpeen arvioida uudelleen parametreja, mukaan lukien korkokäyrän päätekorko, riskittömien korkojen ekstrapoloinnin lähtökohta tai lähentymisjakso päätekorkoon. Sen vuoksi olisi vahvistettava edellytykset sen arvioimiseksi, ovatko potentiaaliset muutokset tiedoissa ja tekniikoissa, joita käytetään asiaankuuluvaa riskitöntä korkokäyrää koskevien teknisten tietojen määrittämisessä, oikeassa suhteessa asiaankuuluvaa riskitöntä korkokäyrää koskevien teknisten tietojen määrittämiseen käytetyille menetelmille asetettujen läpinäkyvyys-, varovaisuus-, luotettavuus- ja johdonmukaisuustavoitteiden kanssa eri aikoina. Tätä varten EVLEVin olisi toimitettava komissiolle arviointi muutettujen tekniikoiden, tietomääritysten tai parametrien vaikutuksista ja muutoksen oikeasuhteisuudesta tiedoissa tapahtuneisiin merkittäviin muutoksiin nähden.

(7)

Asiaankuuluvaa riskitöntä korkokäyrää koskevien teknisten tietojen määrittämiseen käytetyille menetelmille asetettuja läpinäkyvyys-, varovaisuus-, luotettavuus- ja johdonmukaisuustavoitteita eri aikoina olisi sovellettava myös komponenttien ja erityisesti volatiliteettikorjauksen tasolla. Jotta varmistetaan läpinäkyvyys, varovaisuus, luotettavuus ja johdonmukaisuus eri aikoina, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EVLEV) soveltamaa volatiliteettikorjausta koskevien teknisten tietojen määrittämismenetelmää, erityisesti direktiivin 2009/138/EY 77 d artiklan 4 kohdan mukaista maakomponentin aktivointia, olisi tarkasteltava uudelleen, jos on näyttöä siitä, että menetelmällä ei saavuteta tavoitteita, sekä osana direktiivin 2009/138/EY 77 f artiklan 3 kohdan mukaista komission uudelleentarkastelua.

(8)

Oman varallisuuden erät, kuten maksettu etuoikeudeltaan huonompi jäsenten keskinäinen rahasto, maksetut etuoikeutetut osakkeet ja niihin liittyvä ylikurssirahasto, sekä maksetut etuoikeudeltaan huonommat velat voivat tarjota osittaisen pääasiallisen tappioiden vaimennusvaikutusmekanismin sellaisissa tapauksissa, joissa vakavaraisuuspääomavaatimusta rikotaan kolmen peräkkäisen kuukauden ajan. Olisi vahvistettava perusteet, joilla täsmennetään, missä määrin tällaiset erät katsotaan luokan 1 omaksi varallisuudeksi.

(9)

Jos pääasiallisen tappioiden vaimennusmekanismin käynnistyminen johtaa verovaikutuksiin, olisi vältettävä oman perusvarallisuuden tappioita. Sen vuoksi vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksillä olisi oltava mahdollisuus pyytää vapautusta kyseisen mekanismin soveltamisesta. Ennen vapautuksen myöntämistä valvontaviranomaisten olisi kuitenkin arvioitava, voidaanko suurella todennäköisyydellä ja luotettavasti olettaa, että mekanismin verovaikutukset voivat merkittävästi heikentää vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen vakavaraisuusasemaa.

(10)

Vakuutusalan ja muiden finanssialojen toimijoille olisi varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset. Vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksillä olisi sen vuoksi oltava mahdollisuus maksaa takaisin tai lunastaa oman varallisuuden erä ensimmäisten viiden vuoden kuluessa sen liikkeeseenlaskusta, jos erän luokitusta koskevassa sääntelyssä tapahtuu odottamaton muutos, jonka johdosta erä todennäköisesti suljettaisiin oman varallisuuden ulkopuolelle, tai jos erän verotuskohtelussa tapahtuu odottamaton muutos.

(11)

Läpikatsomisperiaatteen olisi varmistettava, että vakuutus- tai jälleenvakuutusyritykseen kohdistuvat riskit otetaan asianmukaisesti huomioon yrityksen sijoitusrakenteista riippumatta. Periaatetta olisi näin ollen sovellettava vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen sidosyrityksiin, joiden päätarkoituksena on säilyttää ja hoitaa varoja kyseisen vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen puolesta.

(12)

Jos läpikatsomisperiaatetta ei voida soveltaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin tai rahastomuotoisiin sijoituksiin, vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksillä olisi oltava mahdollisuus käyttää yksinkertaistettua menetelmää, joka perustuu yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavan yrityksen tai rahaston tuoreimpaan raportoituun sijoitusjakaumaan, jos käytettävä yksinkertaistettu menetelmä on oikeassa suhteessa kyseisten riskien luonteeseen, laajuuteen ja monimutkaisuuteen.

(13)

Raukeamisalariskiosiot edellyttävät monitahoisia laskelmia yksittäisten vakuutusten tasolla. Jos laskennan monitahoisuus ei ole oikeassa suhteessa kyseisiin alariskiosioihin kuuluvien riskien luonteeseen, laajuuteen ja monimutkaisuuteen, olisi oltava mahdollista perustaa kyseisten alariskiosioiden laskelmat ryhmiteltyihin vakuutuksiin yksittäisten vakuutusten asemasta, paitsi jos tällainen ryhmittely voi johtaa olennaiseen virheeseen.

(14)

Standardikaavan luonnonkatastrofiriskiä koskevassa laskelmassa olisi otettava huomioon vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen kyseisen riskialtistuman luonne, laajuus ja monimutkaisuus. Standardikaavan luonnonkatastrofiriskiä koskevassa laskelmassa edellytetään, että vakuutus- ja jälleenvakuutusyritykset suorittavat kuvauksen vakuutusmäärästään eri riskivyöhykkeillä. Kaikilla vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksillä ei ole kyseisen laskennan edellyttämiä riskivyöhyketason tietoja sisäisissä järjestelmissään, ja tietojen tuottaminen voi olla kallista. Kyseisten yritysten olisi sen vuoksi voitava käyttää laskelmissaan ryhmiteltyjä riskivyöhykkeitä, jos ryhmittely on perusteltua ja oikeassa suhteessa altistumaan.

(15)

Standardikaavan tulipaloalariskiosion pääomavaatimuksen laskenta edellyttää, että vakuutus- ja jälleenvakuutusyritykset määrittävät suurimman tulipaloriskikeskittymän. Laskennasta aiheutuvan rasituksen rajoittamiseksi vakuutus- tai jälleenvakuutusyritysten olisi voitava rajata suurimman tulipaloriskikeskittymän määritysprosessinsa suurimpien tulipaloriskialtistumiensa alueelle edellyttäen, että kyseinen lähestymistapa on oikeassa suhteessa vakuutus- tai jälleenvakuutusyritysten tulipaloriskialtistuman luonteeseen, laajuuteen ja monimutkaisuuteen.

(16)

Standardikaavan henki- ja sairausvakuutukseen liittyvän kuolevuusriskin alariskiosioiden pääomavaatimuksen yksinkertaistettua laskentaa olisi muutettava sen huomioon ottamiseksi, että vakuutusten riskisumma voi vaihdella ajan kuluessa.

(17)

Standardikaavalla tapahtuvaa vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskentaa varten tarvittavien luottoluokitusten hankintakustannusten olisi oltava oikeassa suhteessa kyseisten omaisuuserien riskien luonteeseen, laajuuteen ja monimutkaisuuteen. Vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten, jotka ovat nimenneet ulkoisen luottoluokituslaitoksen, olisi sen vuoksi voitava soveltaa yksinkertaistettua laskentaa niiden velkasalkun osien kohdalla, joista kyseinen ulkoinen luottoluokituslaitos ei ole antanut ulkoisia luottoluokituksia.

(18)

Vastapuoliriskin vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskenta standardikaavalla edellyttää, että vakuutus- ja jälleenvakuutusyritykset ottavat huomioon sen, kuinka suureen osuuteen vastapuolen omaisuuseristä sovelletaan vakuusjärjestelyjä. Standardikaavalla tapahtuvasta laskennasta ei saisi aiheutua kohtuutonta rasitusta. Vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten, jotka käyttävät standardikaavaa vastapuoliriskin vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskentaan, olisi voitava laskea vastapuoliriskin vakavaraisuuspääomavaatimus sillä oletuksella, että yli 60 prosenttiin vastapuolen omaisuuseristä sovelletaan vakuusjärjestelyjä.

(19)

Vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten, jotka käyttävät standardikaavaa vastapuoliriskin vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskentaan, kuuluu käyttää erityistä kaavaa tyypin 1 altistumien vastapuoliriskin pääomavaatimuksen laskennassa, jos tyypin 1 altistumien tappiojakauman keskihajonta on pienempi kuin 7 prosenttia. Kyseisen vaatimuksen laskennasta ei saisi aiheutua kohtuutonta rasitusta. Vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksillä olisi näin ollen oltava mahdollisuus laskea tyypin 1 altistumien vastapuoliriskin pääomavaatimus samalla kaavalla, jota sovelletaan, kun tyypin 1 altistumien tappiojakauman keskihajonta on 7–20 prosenttia.

(20)

Laskenta, jossa määritetään riskiä vähentävä vaikutus vakuutusriskiin, on monitahoinen, ja se saattaa aiheuttaa kohtuutonta rasitusta vahinkovakuutuslajien saralla toimiville vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksille. Siksi on aiheellista antaa vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksille mahdollisuus käyttää yksinkertaistettua kaavaa edellyttäen, että kyseisen yksinkertaistetun kaavan käyttö on oikeassa suhteessa yritysten vastapuoliriskiprofiilin luonteeseen, laajuuteen ja monimutkaisuuteen.

(21)

Tuleviin sopimuksiin liittyvän vakuutusmaksuriskin pääomavaatimuksella ei pitäisi perusteettomasti rangaista sopimuksia, joiden alkuperäinen voimassaoloaika on pidempi kuin yksi vuosi, jotta voidaan ottaa huomioon pidempiaikaisten sopimusten tuleviin vakuutusmaksuihin liittyvät pienemmät riskit. Sellaisten tulevien sopimusten tapauksessa, joiden voimassaoloaika on pidempi kuin yksi vuosi, vahinkovakuutuksen tai NSLT-sairausvakuutuksen vakuutusmaksu- ja vastuuvelkariskin volyymimitan olisi oltava vain 30 prosenttia tulevista vakuutusmaksuista.

(22)

Yrityksen tosiasiallinen riski, joka liittyy luonnonkatastrofiriskin vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskentaan, olisi otettava huomioon laskettaessa vakavaraisuuspääomavaatimusta standardikaavalla. Standardikaavan mukaista katastrofiriskiä koskevan vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskennassa olisi sen vuoksi otettava huomioon luonnonkatastrofien johdosta maksettavien korvausten sopimusperusteiset rajoitukset.

(23)

Ihmisen aiheuttaman katastrofiriskin vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskennassa olisi otettava huomioon riskit, joille vakuutus- ja jälleenvakuutusyritykset altistuvat. Meri-, ilmailu- ja tulipaloriskin kyseisen vaatimuksen skenaariopohjaisissa laskennoissa olisi sen vuoksi käytettävä perustana suurimpia altistumia sen jälkeen, kun niistä on vähennetty jälleenvakuutuksesta tai erillisyhtiöiltä olevat saamiset.

(24)

Merialariskiosion säiliölaivan törmäysskenaariota ei ole aiheellista soveltaa huvialuksiin tai jäykkiin ilmatäytteisiin veneisiin. Skenaariota olisi sovellettava vain sellaisiin aluksiin, joiden vakuutusmäärä on vähintään 250 000 euroa.

(25)

Vakuutuksenantajien suorat sijoitukset listaamattomiin osakkeisiin voivat tukea pitkän aikavälin kestävää kasvua koskevaa unionin tavoitetta. Näitä investointeja olisi sen vuoksi helpotettava. Kun osakeriskin pääomavaatimusta lasketaan standardikaavalla, laadukkaista listaamattomista osakkeista muodostuviin sijoitussalkkuihin pitäisi voida soveltaa samaa kohtelua kuin säännellyillä markkinoilla listattuihin osakkeisiin. Olisi vahvistettava kriteerit, joilla varmistetaan, että laadukkaista listaamattomista osakkeista koostuvalla salkulla on riittävän pieni järjestelmäriski.

(26)

Vakuutuksenantajilla on merkittävä rooli pitkäaikaisina sijoittajina, ja osakesijoitukset ovat tärkeitä reaalitalouden rahoittamisen kannalta. Vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten pitkäaikaisia osakesijoituksia olisi sen vuoksi kannustettava yhdenmukaistamalla pitkäaikaisten osakesijoitusten ja strategisten osakesijoitusten käsittely, kun lasketaan vakavaraisuuspääomavaatimusta standardikaavan mukaisesti, mukaan lukien korrelaatiomatriisit. Jotta varmistetaan, että sijoitukset ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, osakeriskiä koskevaan alariskiosioon olisi sisällytettävä sijoitussalkku, joka koostuu pitkän aikavälin osakesijoituksista ja muista omaisuuseristä, jotka vastaavat selkeästi määriteltyä vakuutus- tai jälleenvakuutusvelvoitteiden kantaa. Jotta vältetään sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttö, omaisuuserien salkkujen ja velvoitteiden kannan arvojen olisi vastattava toisiaan, ja kummankin osuus saisi olla enintään puolet vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen taseen loppusummasta.

(27)

Yksittäisiä ETA-alueella listattuja osakkeita ja tietyntyyppisten rahastojen kautta tehtyjä sijoituksia olisi kohdeltava samalla tavalla. Vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksillä olisi sen vuoksi oltava mahdollisuus soveltaa sääntöjä, joita sovelletaan pitkän aikavälin sijoituksiin vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen, vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen, suljettujen ja vivuttamattomien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tai eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen tasolla edellyttäen, että rahastonhoitaja on saanut toimiluvan ETA:ssa.

(28)

Korkomarginaaliriskin alariskiosion pääomavaatimuksen laskenta standardikaavalla ei saisi estää vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksiä sijoittamasta laadukkaisiin suunnattujen antien instrumentteihin, jotka ovat usein luokittelemattomia. Vakuutus- tai jälleenvakuutusyritys on voinut tehdä luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen kanssa sopimuksen yhdessä tehtävistä sijoituksista joukkovelkakirjalainoihin ja lainoihin, joille ei ole saatavissa nimetyn ulkoisen luottoluokituslaitoksen antamaa luottoluokitusta. Siinä tapauksessa vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen olisi voitava käyttää kyseisen luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen hyväksytyn sisäisten luottoluokitusten menetelmän tuloksia vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskennassa edellyttäen, että kyseisen luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen päätoimipaikka on Euroopan talousalueella. Samaa periaatetta olisi sovellettava myös silloin, kun vakuutus- tai jälleenvakuutusyritys on tehnyt sopimuksen sellaisen toisen vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen kanssa, joka käyttää direktiivin 2009/138/EY 100 artiklan mukaista hyväksyttyä sisäistä mallia.

(29)

Finanssialan lainsäädännön olisi oltava johdonmukaista, mutta siinä olisi myös otettava huomioon eri alojen liiketoimintamallien erot, pääomavaatimusten määrittämiseen liittyvät toisistaan poikkeavat tekijät tai muut perusteet. Sen vuoksi vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksiin sovellettavat säännöt, jotka koskevat aluehallintojen ja paikallisviranomaisten antamien takausten huomioon ottamista, olisi yhdenmukaistettava luottolaitoksiin ja sijoituspalveluyrityksiin sovellettavien sääntöjen kanssa.

(30)

Johdannaiset altistavat vakuutus- ja jälleenvakuutusyritykset vastapuoliriskille riippumatta siitä, pidetäänkö johdannaisia hallussa suojaus- vai keinottelutarkoituksessa. Sen vuoksi kaikkia johdannaisia olisi käsiteltävä tyypin 1 altistumina standardikaavan vastapuoliriskiosiossa.

(31)

Kun markkinariskikeskittymien pääomavaatimusta lasketaan, olisi vältettävä laskentajärjestyksen poikkeamia. Ensin olisi suoritettava yksittäisten altistumien kuvaus luottoluokkien ja suhteellisten ylialtistuman kynnysarvojen mukaan, minkä jälkeen olisi sovellettava riskikertoimia yksittäisiin altistumiin.

(32)

Vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten ei pitäisi käyttää liian optimistisia oletuksia ennakoidessaan tulevia verotettavia tuloja poikkeuksellisen tappioskenaarion jälkeen. Kun vakuutus- ja jälleenvakuutusyritykset laskevat laskennallisiin veroihin liittyvää tappioiden vaimennusvaikutusta standardikaavalla, niiden olisi näin ollen otettava huomioon taloudellinen asemansa ja vakavaraisuusasemansa välittömän tappion jälkeen sekä suurempi epävarmuus tulevien verotettavien tulojen ennakoimisessa. Oletusten, joita käytetään ennakoitaessa tulevia verotettavia tuloja välittömän tappion jälkeen, mukaan lukien vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen sijoitusten tuottoprosentti, ei pitäisi olla suotuisampia kuin ne, joita käytetään laskennallisten verojen arvostamiseen taseessa, eikä uuden liiketoiminnan ennakoitu kokonaismäärä saisi ylittää liiketoiminnan suunnittelun yhteydessä arvioitua määrää. Vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten olisi voitava käyttää suurempia tuotto-oletuksia kuin asiaankuuluvasta riskittömästä korkokäyrästä on johdettavissa vain, jos ne pystyvät osoittamaan, että kyseiset tuotot toteutuvat välittömän tappion jälkeen.

(33)

Standardikaavan mukaisen vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskennassa olisi otettava huomioon riskienhallintakäytäntöjen kehitys, erityisesti riskienvähentämistekniikoiden käytössä. Vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksillä pitäisi sen vuoksi olla mahdollisuus ottaa huomioon riskienvähentämistekniikoiden vaikutus, myös silloin kun kyseiset tekniikat korvataan voimassaolon päättyessä samankaltaisella järjestelyllä tai kun niihin tehdään mukautus, joka kuvastaa niiden kattaman riskin muutoksia. Tämä edellyttää, että korvaaminen tai mukauttaminen tehdään enintään kerran viikossa. Standardikaavassa olisi myös oltava mahdollista ottaa huomioon johdannaisten ja suojausstrategioiden väliset nettoutusjärjestelyt, kun useat sopimusjärjestelyt saavat yhdessä aikaan riskinvähentämistekniikkaan rinnastettavan vaikutuksen. Yrityksen omaan riski- ja vakavaraisuusarvioon olisi sisällytettävä mahdolliset poikkeamat yhtäältä standardikaavan mukaisen riskiä vähentävän vaikutuksen ja toisaalta tosiasiallisen riskiä vähentävän vaikutuksen välillä sekä perusteriskin arviointi.

(34)

Vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksiä ei saisi rangaista kohtuuttomasti silloin, kun jälleenvakuutusvastapuoli ei enää täytä vakavaraisuuspääomavaatimustaan mutta täyttää edelleen vähimmäispääomavaatimuksen. Sen vuoksi olisi sallittava, että vakuutus- ja jälleenvakuutusyritykset voivat enintään kuuden kuukauden ajan ottaa osittain huomioon kyseisen jälleenvakuutusvastapuolen kanssa tehtyjen jälleenvakuutusjärjestelyjen riskiä vähentävän vaikutuksen. Jos jälleenvakuutusvastapuoli lakkaa täyttämästä vähimmäispääomavaatimuksensa, vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen ei pitäisi enää ottaa huomioon kyseisen vastapuolen kanssa tehtyjen jälleenvakuutusjärjestelyjen riskiä vähentävää vaikutusta.

(35)

Kun vakavaraisuuspääomavaatimus lasketaan standardikaavalla, kokonaisylivahinkojälleenvakuutussopimuksiin olisi sovellettava samanlaista kohtelua kuin yksittäisylivahinkojälleenvakuutussopimuksiin. Vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksillä olisi sen vuoksi oltava mahdollisuus ottaa huomioon kokonaisylivahinkojälleenvakuutussopimuksista johtuva riskiä vähentävä vaikutus standardikaavaan perustuvassa vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskennassa yrityskohtaisilla parametreilla niin, että ne vahvistavat standardimenetelmän, jolla lasketaan ei-suhteellisen jälleenvakuutuksen standardiparametrin korvaava yrityskohtainen parametri.

(36)

Laskennallisiin veroihin liittyvä tappioiden vaimennusvaikutus vaikuttaa merkittävästi vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten vakavaraisuusasemaan. Sen vuoksi vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten hallinto-, johto- tai valvontaelimen olisi hyväksyttävä laskennallisiin veroihin liittyvät riskienhallintaperiaatteet, joissa otetaan huomioon kyseisten laskennallisten verojen tappioita vaimentava vaikutus. Kyseisissä periaatteissa olisi erityisesti määritettävä velvollisuudet, jotka koskevat tulevien verotettavien tulojen ennakoinnissa sovellettavien perusoletusten arviointia.

(37)

Vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskennan olisi oltava johdonmukaista yksittäisten yritysten ja ryhmän tasolla. Jos läpikatsomisperiaatetta sovelletaan yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin tai rahastomuotoisiin sijoituksiin, jotka ovat osakasyrityksenä olevan vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen sidosyrityksiä, yksittäisten yritysten tasolla, sitä olisi sovellettava myös ryhmätasolla. Jos kyseiset yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset tai rahastot ovat vakuutus- tai jälleenvakuutusryhmän tytäryrityksiä, vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskemisen olisi perustuttava oletukseen täydestä hajauttamisesta muiden konsolidoitujen varojen ja velkojen kanssa.

(38)

Kun ryhmälle lasketaan valuuttariskin pääomavaatimus, olisi otettava huomioon kyseisen ryhmän taloudellinen tilanne varsinkin sellaisissa tapauksissa, joissa vakuutus- tai jälleenvakuutustoiminta on eri valuuttojen määräistä. Osakasyrityksenä olevilla vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksillä, vakuutushallintayhtiöillä tai rahoitusalan sekaholdingyhtiöillä olisi tästä syystä oltava mahdollisuus valita viitevaluutta, joka on muu kuin konsolidoidun tilinpäätöksen laadinnassa käytettävä valuutta, kun ryhmän konsolidoidun vakavaraisuuspääomavaatimuksen valuuttariski lasketaan standardikaavan perusteella. Valinnan olisi perustuttava objektiivisiin kriteereihin, kuten siihen, minkä valuutan määräinen ryhmän vakuutustekninen vastuuvelka tai oma varallisuus on olennaiselta osaltaan.

(39)

Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksu- ja vastuuvelka-alariskiosioiden, NSLT-sairausvakuutuksen vakuutusmaksu- ja vastuuvelka-alariskiosioiden sekä luonnonkatastrofialariskiosion standardikaavalaskentaa olisi muutettava niin, että se vastaa vakuutusmaksuvastuusta ja korvausvastuusta saatua tuoretta empiiristä näyttöä.

(40)

Massatapaturmaa ja tapaturmakeskittymää koskevan pääomavaatimuksen laskenta on monimutkaista, minkä vuoksi se olisi suhteutettava sen riskin luonteeseen, laajuuteen ja monimutkaisuuteen, jolle sairausvakuutusta tarjoavat yritykset altistuvat. Tästä laskennasta olisi sen vuoksi poistettava tapaturman aiheuttamaa, 10 vuotta kestävää työkyvyttömyyttä koskeva tapahtumatyyppi.

(41)

Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2015/35 (3) on joitakin kirjoitusvirheitä, kuten vääriä sisäisiä ristiviittauksia, jotka olisi korjattava.

(42)

Jotta vältyttäisiin aiheuttamasta häiriöitä vahinko- ja sairausvakuutusmarkkinoilla ja varsinkin sellaisten vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten keskuudessa, jotka toimivat vain yhden vakuutuslajin saralla, vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksille olisi annettava riittävästi aikaa, jotta ne voivat valmistautua muutoksiin vahinko- ja sairausvakuutuksen vakuutusmaksu- ja vastuuvelkariskin laskennassa. Näitä muutoksia ei pitäisi näin ollen soveltaa ennen 1 päivää tammikuuta 2020.

(43)

Sen vuoksi delegoitua asetusta (EU) 2015/35 olisi muutettava,

1)

Lisätään 1 artiklaan 59–63 alakohta seuraavasti:

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1).” "

2)

Muutetaan 18 artikla seuraavasti:

3)

Korvataan 43 artikla seuraavasti:

4)

Muutetaan 71 artikla seuraavasti:

5)

Lisätään 73 artiklaan 5 kohta seuraavasti:

6)

Lisätään 77 artiklaan 5 kohta seuraavasti:

7)

Muutetaan 84 artikla seuraavasti:

8)

Muutetaan 88 artikla seuraavasti:

9)

Lisätään 90 a, 90 b ja 90 c artikla seuraavasti:

10)

Muutetaan 91 artikla seuraavasti:

a)	korvataan kaava seuraavasti: ” ”;

11)

Lisätään 95 a artikla seuraavasti:

12)

Lisätään 96 a artikla seuraavasti:

13)

Muutetaan 97 artikla seuraavasti:

a)	korvataan kaava seuraavasti: ” ”;

14)

Lisätään 102 a artikla seuraavasti:

15)

Lisätään 105 a artikla seuraavasti:

(*2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2450, annettu 2 päivänä joulukuuta 2015, tietojen toimittamisessa valvontaviranomaisille käytettäviä taulukoita koskevista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY mukaisista teknisistä täytäntöönpanostandardeista (EUVL L 347, 2.12.2015, s. 1214).” "

16)

Korvataan 107 artiklan 1 kohdan johdantolause seuraavasti:

”Jos 88 artiklan vaatimukset täyttyvät eikä paras estimaatti saamisille jälleenvakuutusjärjestelystä tai arvopaperistamisesta sekä vastaavilta velallisilta ole negatiivinen, vakuutus- ja jälleenvakuutusyritykset voivat laskea 196 artiklassa tarkoitetun, jälleenvakuutusjärjestelyn tai arvopaperistamisen riskiä vähentävän vaikutuksen vakuutusriskiin seuraavasti:”.

17)

Korvataan 108 artiklan 1 kohdan johdantolause seuraavasti:

”Jos 88 artiklan vaatimukset täyttyvät eikä paras estimaatti saamisille suhteellisen jälleenvakuutuksen järjestelystä ja vastaavilta velallisilta vastapuolen i osalta ole negatiivinen, vakuutus- ja jälleenvakuutusyritykset voivat laskea 196 artiklassa tarkoitetun, vastapuolelta i hankitun suhteellisen jälleenvakuutuksen järjestelyn riskiä vähentävän vaikutuksen vakuutusriskiin j seuraavasti:”.

18)

Korvataan 110 artikla seuraavasti:

19)

Korvataan 111 artiklan a alakohta seuraavasti:

20)

Lisätään 111 a artikla seuraavasti:

”111 a artikla

Vakuutusriskiin kohdistuvan riskiä vähentävän vaikutuksen yksinkertaistettu laskenta

Jos 88 artiklan vaatimukset täyttyvät ja jälleenvakuutusjärjestely, arvopaperistaminen tai johdannainen kattaa vain yhden liitteessä II tai tapauksen mukaan liitteessä XIV määritetyn segmentin (segmentti s) velvoitteita, vakuutus- ja jälleenvakuutusyritykset voivat 196 artiklaa sovellettaessa laskea jälleenvakuutusjärjestelyn, arvopaperistamisen tai johdannaisen vakuutusriskiä vähentävän vaikutuksen seuraavasti:

missä

a)

SCRCAT hyp tarkoittaa 119 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua vahinkovakuutuksen katastrofialariskiosion hypoteettista pääomavaatimusta tai tapauksen mukaan 160 artiklassa tarkoitettua, sairausvakuutuksen katastrofiriskiä koskevan alariskiosion hypoteettista pääomavaatimusta, jota sovellettaisiin, jos jälleenvakuutusjärjestelyä, arvopaperistamista tai johdannaista ei olisi;

b)	SCRCAT without tarkoittaa 119 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua vahinkovakuutuksen katastrofialariskiosion pääomavaatimusta tai tapauksen mukaan 160 artiklassa tarkoitettua, sairausvakuutuksen katastrofiriskiä koskevan alariskiosion pääomavaatimusta;

c)	σs tarkoittaa 117 artiklan 3 kohdan mukaisesti määritettyä segmentin s vahinkovakuutuksen vakuutusmaksuriskin keskihajontaa tai tapauksen mukaan 148 artiklan 3 kohdan mukaisesti määritettyä segmentin s NSLT-sairausvakuutuksen vakuutusmaksuriskin keskihajontaa;

d)	Ps hyp tarkoittaa 116 artiklan 3 tai 4 kohdan tai tapauksen mukaan 147 artiklan 3 tai 4 kohdan mukaisesti määritettyä segmentin s vakuutusmaksuriskin hypoteettista volyymimittaa, jota sovellettaisiin, jos jälleenvakuutusjärjestelyä, arvopaperistamista tai johdannaista ei olisi;

e)	Ps without tarkoittaa 116 artiklan 3 tai 4 kohdan tai tapauksen mukaan 147 artiklan 3 tai 4 kohdan mukaisesti määritettyä segmentin s vakuutusmaksuriskin volyymimittaa,

f)	Recoverables tarkoittaa parasta estimaattia saamisille jälleenvakuutusjärjestelystä, arvopaperistamisesta tai johdannaisesta sekä vastaavilta velallisilta.”

21)

Lisätään 112 a ja 112 b artikla seuraavasti:

22)

Korvataan 116 artiklan 3 kohdan d alakohta seuraavasti:

23)

Muutetaan 121 artikla seuraavasti:

a)	muutetaan 5 kohta seuraavasti: i) korvataan kaava seuraavasti: ” ”; ii) kumotaan a alakohta;

24)

Muutetaan 122 artikla seuraavasti:

a)

muutetaan 2 kohta seuraavasti: i) korvataan johdantokappale seuraavasti: ”Kaikkien liitteessä VI määritettyjen alueiden osalta yksittäisen alueen r maanjäristysriskin pääomavaatimus on yhtä suuri kuin vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen oman perusvarallisuuden tappio, joka aiheutuisi sellaisesta välittömästä tappiosta, joka jälleenvakuutusyrityksistä ja erillisyhtiöiltä olevia saamisia vähentämättä on yhtä suuri kuin:”; ii) korvataan kaava seuraavasti: ” ”; iii) kumotaan a alakohta;

25)

Muutetaan 123 artikla seuraavasti:

a)	muutetaan 5 kohta seuraavasti: i) korvataan kaava seuraavasti: ” ”; ii) kumotaan a alakohta;

26)

Muutetaan 124 artikla seuraavasti:

a)	muutetaan 5 kohta seuraavasti: i) korvataan kaava seuraavasti: ” ”; ii) kumotaan a alakohta;

27)

Muutetaan 125 artikla seuraavasti:

a)	korvataan 1 kohdan kaava seuraavasti: ” ”;

28)

Korvataan 130 artikla seuraavasti:

”130 artikla

Merialariskiosio

1.   Meririskin pääomavaatimus on yhtä kuin:

missä

a)	SCRvessel on aluksen törmäysriskin pääomavaatimus;

b)	SCRplatform on porauslauttaräjähdykseen liittyvän riskin pääomavaatimus.

2.   Aluksen törmäysriskin pääomavaatimus on yhtä suuri kuin vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen oman perusvarallisuuden tappio, joka aiheutuisi sellaisesta välittömästä tappiosta, joka on yhtä suuri kuin:

L vessel = max v (SI (hull,v) + SI (liab,v)+ SI (pollution,v))

missä

a)	maksimi liittyy kaikkiin vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen aluksen törmäyksen varalta vakuuttamiin meri-, järvi-, joki- ja kanava-aluksiin liitteessä I määritetyissä vakuutuslajeissa 6, 18 ja 27, kun aluksen vakuutusarvo on vähintään 250 000 euroa;

b)	SI(hull,v) on vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen vakuutusmäärä aluksen v merikaskovakuutuksessa ja -jälleenvakuutuksessa sen jälkeen, kun siitä on vähennetty määrät, jotka vakuutus- tai jälleenvakuutusyritys voi saada jälleenvakuutussopimuksista ja erillisyhtiöiltä;

c)	SI(liab,v) on vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen vakuutusmäärä aluksen v merivastuuvakuutuksessa ja -jälleenvakuutuksessa sen jälkeen, kun siitä on vähennetty määrät, jotka vakuutus- tai jälleenvakuutusyritys voi saada jälleenvakuutussopimuksista ja erillisyhtiöiltä;

d)	SI(pollution,v) on vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen vakuutusmäärä aluksen v öljyvahinkovakuutuksessa ja -jälleenvakuutuksessa sen jälkeen, kun siitä on vähennetty määrät, jotka vakuutus- tai jälleenvakuutusyritys voi saada jälleenvakuutussopimuksista ja erillisyhtiöiltä.

Määrittäessään määriä SI(hull,v) , SI(liab,v) ja SI(pollution,v) vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten on otettava huomioon ainoastaan ne jälleenvakuutussopimukset ja erillisyhtiöt, joista suoritettaisiin maksuja alukseen v liittyvien vakuutuskorvausten yhteydessä. Jälleenvakuutussopimuksia ja erillisyhtiöitä, joista suoritettavat maksut riippuvat vakuutuskorvauksista, jotka eivät liity alukseen v, ei saa ottaa huomioon.

Jos saamisten vähentäminen johtaa aluksen törmäysriskin pääomavaatimukseen, jossa ei oteta riittävästi huomioon vakuutus- tai jälleenvakuutusyritykselle aiheutuvaa aluksen törmäysriskiä, vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen on laskettava SI(hull,v) , SI(liab,v) tai SI(pollution,v) vähentämättä saamisia.

3.   Porauslauttaräjähdykseen liittyvän riskin pääomavaatimus on yhtä suuri kuin vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen oman perusvarallisuuden tappio, joka aiheutuisi sellaisesta välittömästä tappiosta, joka on yhtä suuri kuin:

L platform = max p (SI p )

missä

a)	maksimi liittyy kaikkiin vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen räjähdyksen varalta vakuuttamiin avomerellä sijaitseviin öljyn- ja kaasunporauslauttoihin liitteessä I määritetyissä vakuutuslajeissa 6, 18 ja 27;

b)

SIp on vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen seuraaviin porauslautan p vakuutus- ja jälleenvakuutusvelvoitteisiin liittyvien vakuutusmäärien kumulatiivinen summa sen jälkeen, kun siitä on vähennetty määrät, jotka vakuutus- tai jälleenvakuutusyritys voi saada jälleenvakuutussopimuksista ja erillisyhtiöiltä: i) omaisuusvahinkojen korvaamisvelvoitteet; ii) velvoitteet korvata hylkytavaran poistamisesta aiheutuvat kulut; iii) velvoitteet korvata tuotannon menetyksestä johtuva tappio; iv) velvoitteet korvata porausreiän sulkemisesta tai sen turvalliseksi tekemisestä aiheutuvat kulut; v) vastuuvakuutus- ja vastuujälleenvakuutusvelvoitteet.

Määrittäessään summaa SIp vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten on otettava huomioon ainoastaan ne jälleenvakuutussopimukset ja erillisyhtiöt, joista suoritettaisiin maksuja porauslauttaan p liittyvien vakuutuskorvausten yhteydessä. Jälleenvakuutussopimuksia ja erillisyhtiöitä, joista suoritettavat maksut riippuvat vakuutuskorvauksista, jotka eivät liity porauslauttaan p, ei saa ottaa huomioon.

Jos saamisten vähentäminen johtaa porauslauttaräjähdykseen liittyvän riskin pääomavaatimukseen, jossa ei oteta riittävästi huomioon porauslauttaräjähdykseen liittyvää riskiä, joka vakuutus- tai jälleenvakuutusyritykseen kohdistuu, vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen on laskettava SI p vähentämättä saamisia.”

29)

Muutetaan 131 artikla seuraavasti:

30)

Korvataan 132 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

31)

Korvataan 147 artiklan 3 kohdan d alakohta seuraavasti:

32)

Muutetaan 168 artiklan 6 kohta seuraavasti:

33)

Lisätään 168 a artikla seuraavasti:

”168 a artikla

Vaatimukset täyttävien listaamattomien osakkeiden salkut

1.   Vaatimukset täyttävien listaamattomien osakkeiden salkku on 168 artiklan 6 kohdan e alakohtaa sovellettaessa osakesijoitusjoukko, joka täyttää kaikki seuraavat vaatimukset:

a)	sijoitusjoukko koostuu yksinomaan yritysten kantaosakkeisiin tehdyistä sijoituksista;

b)	minkään asianomaisen yrityksen kantaosakkeita ei ole listattu säännellyillä markkinoilla;

c)	kunkin yrityksen päätoimipaikka on ETA:n jäsenmaassa;

d)	yli 50 % kunkin yrityksen vuosituloista on ETA:n tai OECD:n jäsenmaiden valuuttojen määräisiä;

e)	yli 50 % kunkin yrityksen palveluksessa olevasta henkilöstöstä on henkilöitä, joiden pääasiallinen työpaikka on ETA:n jäsenmaissa;

f)

kukin yritys täyttää vähintään yhden seuraavista edellytyksistä kaikkien kolmen viimeksi kuluneen tilikauden osalta, jotka päättyvät ennen vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskentapäivää: i) yrityksen vuotuinen liikevaihto on yli 10 000 000 euroa; ii) yrityksen taseen loppusumma on yli 10 000 000 euroa; iii) yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön määrä on yli 50;

g)	yksittäiseen yritykseen tehdyn sijoituksen arvo on enintään 10 % sijoitusjoukon kokonaisarvosta;

h)	mikään yrityksistä ei ole vakuutus- tai jälleenvakuutusyritys, luottolaitos, sijoituspalveluyritys, rahoituslaitos, vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja, yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiö, ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoava laitos tai rahoitustoimintaa harjoittava sääntelemätön yritys;

i)	sijoitusjoukon beeta on enintään 0,796.

2.   Sovellettaessa 1 kohdan i alakohtaa sijoitusjoukon beeta on kaikkien sijoitusjoukkoon kuuluvien sijoitusten beetojen keskiarvo kyseisten sijoitusten kirjanpitoarvoilla painotettuna. Yritykseen tehdyn sijoituksen beeta määritetään seuraavasti:

missä

a)	β on yritykseen tehdyn osakesijoituksen beeta;

b)	GM on yrityksen keskimääräinen bruttokate viideltä viimeksi kuluneelta tilikaudelta, jotka päättyvät ennen vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskentapäivää;

c)	Debt on yrityksen kokonaisvelka viimeisimmän sellaisen tilikauden lopussa, jolta lukuja on saatavilla;

d)	CFO on yrityksen keskimääräinen nettokassavirta ennen vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskentapäivää päättyvien viiden viimeksi kuluneen tilikauden toiminnoista;

e)

ROCE on yrityksen ydinpääoman keskimääräinen tuotto viideltä viimeksi kuluneelta tilikaudelta, jotka päättyvät ennen vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskentapäivää. Ydinpääomalla tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (*4) liitteessä III tarkoitettua omaa pääomaa, lukuun ottamatta etuoikeutettuja osakkeita ja niihin liittyvää rahastoa, johon ylikurssi kirjataan.

(*4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).” "

34)

Korvataan 169 artikla seuraavasti:

35)

Lisätään 171 a artikla seuraavasti:

36)

Lisätään 176 artiklaan 4 a kohta seuraavasti:

37)

Lisätään 176 a, 176 b ja 176 c artikla seuraavasti:

(*5)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1799, annettu 7 päivänä lokakuuta 2016, ulkoisten luottoluokituslaitosten luottoriskin osalta antamien luottoluokitusten kuvausta (mapping) koskevista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 136 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisista teknisistä täytäntöönpanostandardeista (EUVL L 275, 12.10.2016, s. 3).” "

38)

Muutetaan 180 artikla seuraavasti:

39)

Muutetaan 182 artikla seuraavasti:

40)

Korvataan 184 artiklan 3 kohta seuraavasti:

41)

Kumotaan 186 artiklan 2–6 kohta.

42)

Muutetaan 187 artikla seuraavasti:

43)

Muutetaan 189 artikla seuraavasti:

44)

Muutetaan 192 artikla seuraavasti:

45)

Lisätään 192 a artikla seuraavasti:

46)

Korvataan 196 artikla seuraavasti:

47)

Muutetaan 197 artikla seuraavasti:

48)

Lisätään 199 artiklaan 12 ja 13 kohta seuraavasti:

49)

Korvataan 201 artiklan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:

50)

Muutetaan 207 artikla seuraavasti:

51)

Korvataan 208 artiklan 2 kohta seuraavasti:

52)

Korvataan 209 artiklan 3 kohta seuraavasti:

53)

Lisätään 210 artiklaan 5 kohta seuraavasti:

54)

Muutetaan 211 artikla seuraavasti:

55)

Korvataan 212 artiklan 1 kohta seuraavasti:

56)

Korvataan 213 artiklan 1 kohta seuraavasti:

57)

Muutetaan 218 artikla seuraavasti:

58)

Korvataan 220 artiklan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:

59)

Lisätään 260 artiklan 1 kohtaan h alakohta seuraavasti:

60)

Muutetaan 297 artikla seuraavasti:

61)

Muutetaan 311 artikla seuraavasti:

62)

Korvataan 326 artiklan 4 kohdan d alakohta seuraavasti:

63)

Muutetaan 335 artiklan 1 kohta seuraavasti:

64)

Muutetaan 336 artikla seuraavasti:

65)

Korvataan 337 artikla seuraavasti:

66)

Korvataan liite II tämän asetuksen liitteellä I.

67)

Muutetaan liite III tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.

68)

Korvataan liite V tämän asetuksen liitteen III tekstillä.

69)

Muutetaan liite VI tämän asetuksen liitteen IV mukaisesti.

70)

Muutetaan liite VII tämän asetuksen liitteen V mukaisesti.

71)

Korvataan liite VIII tämän asetuksen liitteen VI tekstillä.

72)

Muutetaan liite IX tämän asetuksen liitteen VII mukaisesti.

73)

Muutetaan liite X tämän asetuksen liitteen VIII mukaisesti.

74)

Korvataan liite XIV tämän asetuksen liitteen IX tekstillä.

75)

Muutetaan liite XVI tämän asetuksen liitteen X mukaisesti.

76)

Muutetaan liite XVII tämän asetuksen liitteen XI mukaisesti.

77)

Muutetaan liite XXI tämän asetuksen liitteen XII mukaisesti.

78)

Muutetaan liite XXII tämän asetuksen liitteen XIII mukaisesti.

79)

Muutetaan liite XXIII tämän asetuksen liitteen XIV mukaisesti.

80)

Muutetaan liite XXIV tämän asetuksen liitteen XV mukaisesti.

81)

Muutetaan liite XXV tämän asetuksen liitteen XVI mukaisesti.